Valamon luostarin perustajien, pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kenotafi eli muistoarkku on kuulunut Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan kokoelmiin vuodesta 1968. Laatokan Valamosta 1939 evakuoitu kenotafi kunnostettiin, koottiin ja sijoitettiin tuolloin Riisan kokoelmanäyttelyyn, jossa se on ollut esillä siitä lähtien.
Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan johtaja Anne Laiti toteaa: ” Kenotafi on ollut erittäin pidetty ja ihailtu osa kokoelmanäyttelyä. Kyseessä on kuitenkin pyhä esine, joka voidaan siirtää jumalanpalveluskäyttöön. Kenotafi on vielä kesän ajan yleisön nähtävillä Riisassa.”
Valamon luostarin johtokunta pyysi vuonna 2020 Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallitukselta kenotafin luovuttamista Valamon luostariin. Säätiön hallitus on tehnyt päätöksen kenotafin siirtämisestä Valamoon kokouksessaan 15.5.2025.
”Kenotafi tuo luostarimme perustajat hyvin konkreettisella tavalla läsnä oleviksi luostariimme. Kenotafi on alkujaan sijainnut sen paikan päällä, jossa he ovat perimätiedon mukaan haudattuina. Iloitsemme siitä, että kenotafi siirtyy Valamoon, ja että se palaa rukouskäyttöön. Kenotafin äärellä tullaan säännöllisesti toimittamaan rukouspalveluksia” sanoo Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael mielissään.
Valamon luostarin pääkirkon talvikirkoksi kutsuttu osa, johon kenotafi sijoitetaan, on omistettu pyhittäjien Sergei ja Herman Valamolaisen muistolle. Kirkon vuosittaista temppelijuhlaa vietetään 11.9. ja tarkoituksena on siirtää kenotafi syyskuun alussa.
Kenotafin runko on valmistunut vuonna 1823, kannen ikoni 1882 ja kansi 1896. Muistoarkun mitat ovat 228 x 134 x 90 cm. Se on valmistettu kullatusta hopeasta ja se painaa yli sata kiloa.
Lisätietoja:
Museonjohtaja Anne Laiti, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, anne.laiti@riisa.fi
Luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael, Valamon luostari, mikael@valamo.
